Savitaipale soi-festivaali piti tänä kesänä 2017 välivuotta. Nyt saatat ihmetellä, millainen tapahtuma Savitaipale soi oli esimerkiksi vuosina 2016 ja 2015? Me kerromme sen sinulle!
Savitaipale soi-festivaalin järjestelyistä vastasi Savitaipale Soi ry, Savitaipaleen kunnan kulttuuritoimi sekä Savitaipaleen seurakunta. Useat paikallisyritykset olivat myös mukana. Yhteensä tämä musiikintäytteinen kesäfestivaali ehdittiin järjestää neljä kertaa. Kyseessä oli kolme päivää kestävä, vuosittain heinäkuussa parhaiden säiden aikaan järjestettävä tapahtuma. Tapahtumia oli pitkin paikkakuntaa muun muassa eri ravintoloissa, Hakamäen museoalueella sekä Savitaipaleen kirkossa.
Mietimmekin nyt, pitäisikö Savitaipale soi järjestää uudestaan? Ja haluat varmasti kuulla millaisia kokemuksia ihmisillä oli tästä tapahtumasta!
Savitaipale soi tapahtuman historiaa
Festivaalin alku oli varsin nöyrä. Mika Terho ja Sisko Taalikainen ovat molemmat Savitaipaleella asuvia muusikoita, jotka päättivät alun perin järjestää tapahtuman, koska eivät voineet lähteä Etelä-Karjalasta pääkaupunkiseudulle joka kerta keikoille. Erittäin aikaan saava pariskunta siis!
Pariskuntaa yhdistää suuri rakkaus musiikkiin. Heidän mielestään ei ole mitään syytä, miksi laadukasta musiikkia ei voisi yhtä hyvin kuunnella Etelä-Karjalassa tai muualla maaseudulla. Sisko Taalikainen on viulisti ja Terho puolestaan on soittanut pasuunaa useammassakin orkesterissa. Hänen taustansa Sibelius-Akatemian opiskelijana, jonka sydämen jazz vei opintojen edetessä.
Savitaipale soi 2015
Savitaipale soi 2015- tapahtumassa oli paikalla laadukkaita esiintyjiä. Lavoilla nähtiin mm. huikea saksofonisti Timo Lassy, joka on soittanut pianoa aikoinaan musiikkiopistossa, mutta vaihtoi soittimekseen saksofonin. Hänellä on pitkä jazztausta ja lavalla sen näkee hänen koko olemuksestaan.
Yksi tapahtuman pääesiintyjistä taisi kuitenkin olla Savitaipaleen kirkossa avauskonsertin pitänyt Iiro Rantala. Jos olet elänyt niin sanotusti ”kiven alla”, Iiro Rantala on yksi Suomen suosituimmista ja menestyneimmistä jazzmuusikoista. Iiro Rantala perusti Trio Töykeät nimisen bändin ja hän on esiintynyt 43 maassa yli 2000 konsertissa.
Savitaipale soi 2016
Savitaipale soi 2016- tapahtumassa järjestettiin Etelä-Karjalan ihanan auringon alla Open Air -ulkoilmakonsertti. Konsertti aloitettiin suuntaamalla se perheen pienemmille musiikinystäville. Salsamania niminen bändi oli koottu yli kaksikymmentä vuotta tauolla olleesta bändistä ja he esittivät suomenkielistä salsamusiikkia, josta kaiken ikäiset nauttivat.
Yhden parhaista esityksistä esitti eräs festivaalin vetonauloista Club for five. He esiintyvät acapellana eli ilman instrumenttien tai taustanauhojen säestystä. He esittivät tulkintojaan hyvin erilaisista kappaleista kuten Tehosekoittimen “Pillitä Elli Pillitä” sekä Hurriganesin “I will stay”.
Hakamäki Open Air tapahtuman päätti vuonna 2016 Tomi Salesvuo East Funk Attack bändinsä kanssa. Tomi Salesvuo on jazzyhtyeestä XL tuttu rumpali, jonka yhtye soittaa mukaansa tempaavaa funkia. Yhtyeeseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja heidän tunnetuimpia kappaleitaan ovat: “Funking it with J”, “EFA” (East Funk Attack) ja “What do you need?”.
Myöhemmin illansuussa Savitaipale 2016 tapahtumassa ravintola Sahramissa esiintyi Septeto Son, joka on suosituin suomalaisyhtye Kuubassa. Yhtye soittaa Son -musiikkia ja on ainoa yhtye Suomessa, joka esittää sitä ammatikseen.
Vuoden 2016 jazzteema
Koska vuonna 2016 oli suomalaisen jazzin merkkivuosi, haluttiin festivaaleille tuoda paljon jazztaiteilijoita. Savitaipaleen kirkkoon oli kutsuttu Maija Hapuoja sekä neljä suomalaista jazzlegendaa: Heikki Sarmanto, Juhani Aaltonen, Pekka Sarmanto ja Raino Laine. Laulaja Maija Hapuojan ääni oli kuin kaunis instrumentti muiden instrumenttien joukossa.
- Sami Saari ja Sonics
Sami Saari esiintyi ravintola Sahramissa. Sami Saari esitti monia hittibiisejään sekä edesmenneen ystävänsä Aki Sirkesalon kappaleita. Lavalla kuultiin Saaren klassikoita kuten; “Ainutkertainen”, “Onnenkyyneleet” ja “Iisimmin”. Aki Sirkesalon kappaleista kuultiin “Naispaholainen” ja “Punatukkainen”.
- Johanna Försti
Savitaipaleen kirkossa esiintyi 3.7.2016 Johanna Försti gospeltyylisessä konsertissa. Johanna Förstin kanssa esiintyivät bassoa soittava Ville Herrala, urkuja soittanut Mikko Helevä ja lyömäsoittimia soittanut Abdissa Assefa. Johanna Försti on tehnyt yhteistyötä pianisti Georgios Kontrafouriksen kanssa, mutta käytännön syistä kreikkalainen taiteilija piti vaihtaa lähempänä asuviin ammattilaisiin. Johanna Försti halusi luoda bändimäisen ja akustisen tunnelman muhkealla soundilla.
- Lenni-Kalle Taipale
Lenni-Kalle Taipale juhli 20-vuotis taiteilijauraansa vuonna 2016. Muistatko, kun hän nousi suomalaisen musiikkimaailman huipulle jo 1990-luvulla nuorena miehenä? Lenni-Kalle teki hyvin poikkeuksellisen konsertin Savitaipaleen kirkossa. Hän improvisoi koko täyspitkän konsertin. Voisi kuvitella, että monia muusikoita tällainen järjestely jännittäisi, mutta Lenni-Kalle kertoo prosessin olevan hyvin yksinkertainen. ”Pitää antaa vain mennä, eikä saa tehdä itselleen blokkeja”, mies lausui nöyrästi. Facebook oli konsertin jälkeen täynnä ylistäviä kommentteja, joten Taipaleen metodi selkeästi toimi.
Savitaipale soi tapahtuman tulevaisuus
Savitaipale soi ry:n puheenjohtaja Mika Terho kertoi tiedotteessaan, että vuonna 2017 pidetään välivuosi tapahtuman osalta. Tauko saattaa jatkua pidempäänkin, mutta koska organisaatio on hänen sanojensa mukaan “kevyt” tuli välivuosi tarpeeseen. Vaikka organisaatio on pieni, Savitaipale soi pystyi nostamaan kävijämääriään joka vuosi.
Jos festivaalilla ja konserteissa kävijöiltä kysytään, he mitä todennäköisimmin haluaisivat toiminnan jatkuvan. Vuosien konsertit ja keikat ovat jääneet ihmisten mieliin ja sydämiin, joten kävijöitä varmasti riittäisi. Raha on kuitenkin monissa tapahtumissa iso ongelma. Työtä on paljon ja isoilla paikkakunnillakin tarvitaan paljon talkootyöläisiä.
Lehdistä olemme saaneet lukea, miten paljon esim. turkulaisella Down by the laiturillakin on välillä ollut ongelmia maksaa työntekijöille palkkojaan. Suomalainen kesä on myös oikukas. Varsinkin ulkoilmakonserteissa se saattaa helposti vaikuttaa kävijämääriin, joten taloudelliset riskit saattavat nousta.